torstai 16. helmikuuta 2017

ÖÖ MÄÄKÖ - HEI OSAAT KUITENKIN

Oman osaamisen laaja-alaisuutta ei aina ymmärrä, ennen kuin joku pyytää apua ja huomaat, että apusi sekä osuu että uppoaa.

Eräs asiakkaani lähestyi minua hiljattain kysymyksellä, voisinko mentoroida heitä tapahtumien järjestelyissä – tai oikeastaan muiden tapahtumiin ja messuille osallistumisessa omalla ständillä. 


Mietin pienen hetken, mitä arvoa voisin heille omilla aiemmilla messu- ja tapahtumakokemuksillani tuottaa. Nopeasti päädyin siihen, että voinhan ainakin kuunnella ja sparrailla. Että mitä ja miten he nyt asioita tekevät.

Tapaamisesta tulikin yllättäen innostavampi ja inspiroivampi kuin olin uskonut. Lisäksi uusia ideoita suorastaan pulppusi - molemmilla puolilla pöytää. Oli myös varsin opettavaista tajuta, että oma aiempi kokemus eri organisaatioiden messuilusta ja tapahtumista vastaaneena oli hyvässä tallessa muistissani. Asiakasta kuuntelemalla pystyin nyt vaivatta tunnistamaan heidän kipupisteitään ja tilanteita, jotka olivat käytännön toteuttamisessa olleet epäselviä. Vastavuoroisesti avasin heille omia huomioitani ja haastoin heitä miettimään, mikä heillä toimisi ja mikä ehkä ei.

Lopputulemana oli joka tapauksessa, että seuraaville messuille heiltä lähdetään astetta rohkeammin ja valmiimman konseptin kanssa kuin aiemmin. Tavoitteet tapahtumaan osallistumisessa on mietitty tarkasti ja myös mittarilukemat sille, miten tavoitteissa onnistutaan. Omina osuuksina jatkossa he miettivät myös valmiin listan mukaisesti 

  • mitä valmiita materiaaleja messuille otetaan mukaan (tai tehdään uusina)
  • millainen ständin tulee olla, jotta se vastaa tavoitteita ja tukee kyseisen organisaation brändiä ja haluttua fiilistä ständillä vieraileville
  • miten viestitään ja markkinoidaan omaa osallistumista tapahtumassa niin ennen, paikan päällä kuin jälkikäteen.

Oppina itselleni tästä kaikesta oli, että monesti sitä tietää asioista enemmän kuin uskookaan. Vaikka ei tämä mikään uskon asia ole. Luota itseesi, että osaat ja tiedät. Sieltä se tulee kuin itsestään! Ja mikä parasta - saatoit auttaa.

perjantai 27. tammikuuta 2017

SOMEKRIISI PELOTTAA - EN MEE SOMEEN OLLENKAAN

Moni viestinnän ja markkinoinnin kanssa työskentelevä painii nykyään monenmoisissa sosiaalisen median myrskyissä. On myös valtavasti tahoja, joille some olisi oiva keino olla läsnä asiakkailleen, mutta sinne meno pelottaa negatiivisen älämölyn takia.


Sosiaalisen median kriiseistä on tullut arkipäivää.  Kriisi voi syntyä hyvinkin pienestä – tai olla syntymättä, jos siihen osataan reagoida nopeasti oikealla tavalla. Eivätkä kaikki hankalat tilanteet ole kaikille kriisejä. Tilanteita voi hallita ja hoitaa monelta kantilta. (En tässä lähde määrittämään, mikä on lähtökohtaisesti kriisi tai sen eskaloima tilanne. Tulkitse omien kokemustesi valossa!)

Mielensäpahoittajia on liikkeellä ihan kaikista asioista. On aina ollut. Ennen he vain purkivat harmiaan printtilehtien yleisönosastopalstoilla tai kertoivat huonosta pelvelukokemuksestaan kaupan kassajonoissa ja tuttujen kesken illanistujaisissa.  

Tärkeää on myös ymmärtää, että organisaatio on jollakin tavalla lähes aina somessa, vaikka omia tilejä ei olisikaan perustettuna. Joku puhuu teistä/sinusta kuitenkin! Se, ettei mene someen lainkaan, ei ole välttämättä ratkaisu. Silloin et voi olla mukana keskusteluissa vastaamassa "syytöksiin" tai yhtälailla kiitoksiin, kertomassa lähtökohtianne ja mahdollisesti korjaamassa väärinymmärryksiä.

Se, mikä on tänä päivänä sosiaalisessa mediassa nousevissa kriiseissä on kriittisintä on, että organisaatioiden on tärkeä ymmärtää sen tarjoama uudenlainen tapa jakaa kokemuksia.

Kriisin ennaltaehkäisyn ja mahdollisimman nopean hallinnan osalta ovat omat askelmerkkini ja vinkkini seuraavat:

  • Älä jätä somea koskaan täysin pimentoon. On keinoja, joilla saat tietää, jos/kun sinusta puhutaan tai sinut mainitaan. 
  • Jos kriisinpoikanen yrittää selvästi nostaa päätään, selvitä heti, mistä on kyse. Mihin se liittyy?
  • Reagoi tilanteen vaatimalla tavalla (kommentoi/ vastaa tai älä-vastaa tilanteesta riippuen/muu toimenpide).
  • Kun vastaat tai kommentoit, pidä huolta, että kerrot tosiasioita. Älä selittele, äläkä syytä muita. Selvät virheväitteet kannattaa oikaista. 
  • Ole tietoinen, miten tilanne etenee (somessa). 
  • Moka mikä moka: pyydä anteeksi & pahoittele ja myös tarkoita sitä. Voit myös kiittää avusta tai palautteesta, jos esiintullut asia on sellainen.
  • Ota opiksi tapahtuneesta!

Some on näkyvyyttä. Se tuo olemassaolonne eläväksi. Se auttaa kommunikoimaan tärkeiden sidosryhmien kanssa. Se on palvelukanava. Sen kautta kerrotte tarinaanne uudenlaisille yleisöille - vahvistatte brändiänne. 
Älä anna mahdollisten kriisien tai älämölyn pelottaa itseäsi.

Somen saloihin saa koulutusta ja moni taho auttaa sisältöjen teossa ja erityisesti tietenkin kriittisissä tilanteissa. Scribokin.



NOTE!

tiistai 29. marraskuuta 2016

ÄLÄ TULE PAHA STRESSI

Stressi vaivaa ajoittain lähes jokaista. Jos stressi nousee yli sietokyvyn, se lamaannuttaa. Miten sitä voi välttää?

Kolme vuotta sitten kärvistelin työuupumuksen kourissa. Kaikkea työhön ja yksityiselämäänkin liittyvää vain oli liikaa. Aikaa saada asioita tehtyä ja hoidettua taas liian vähän.



















Väsyneenä, hartiat lytyssä ja mieli mustana kävin päiväkävelyillä harmaassa metsässä hiljaisuuden keskellä. En ottanut edes koiraa mukaani - en kyennyt seuraamaan, kulkiko se mukana vai lähtikö kenties omille teilleen. Marraskuinen metsä, pitkospuut ja polut suunnan antajina, päiväunet ja ymmärtäväinen perhe nostivat minut pikku hiljaa takaisin pintaan. Syvälle en onneksi ehtinyt vajota. Sen verran olin omasta tilastani ymmärtänyt, että repäisin itseni tarpeeksi ajoissa pahimmasta oravanpyörästä.
6 viikkoa pakollisella sairaslomalla oli pysäyttävää. Piti asettaa itsensä ja oma jaksaminen etusijalle. 

Kukin meistä kestää eri määrän kuormitusta


Sairaslomani aikana ja pikku hiljaa toipuessani tein päätöksen, että lähden kohti unelmiani. Minulle se oli silloin oman yrityksen perustaminen. Sain tehdä työtä omalla osaamisalallani viestinnän parissa, mutta aikatauluilla, jotka pitkälti voin itse päättää ja toisaalta sellaisten arvojen mukaan, jotka ovat itselleni tärkeitä.

Kolme vuotta on mennyt kuin siivillä. Väliin jääneet marraskuut olen selättänyt innolla, vaikka kaamoksen aiheuttamaan väsymykseen ehkä olenkin hieman taipuvainen. Tänä syksynä olen kuitenkin huomannut merkkejä, jotka ovat herätelleet tunnustelemaan omaa olotilaa ja jaksamista. Heräilyä keskellä yötä, itkuherkkyyttä, jaksamattomuuden tuntemuksia. Suklaan lisääntynyt himo ei tähän liity - sitä on lähes ympäri vuoden! 😊


Tällä kertaa olen päättänyt tarttua tilanteeseen nopeammin ja tarpeeksi ajoissa. Jos en mitään olisi kolmen vuoden takaisesta oppinut, olisi kaikki kärsimys mennyt hukkaan.


Kyllä yrittäjänkin pitää osata sanoa "Ei"


Helppoa stressin ja paineiden hallinta ei ole, sillä yrittäjyyteen kuuluu matra, että töitä on tehtävä silloin, kun niitä on. Asioiden aikatauluttaminen kuitenkin auttaa: kaikkea ei aina tarvitse tehdä saman tien. Tai ainakin voin yrittää ehdottaa asiakkaille löysempiä deadlineja tai vastaavasti työn aloittamista hieman myöhemmin.

Kipuillessani "Ei"-sanan kanssa ja väsymysoireiden jälleen ilmoitellessa itsestään aloin miettiä, mikä on tärkeää. Menin jälleen metsään (hah, sananmukaisesti) ja pohdin rauhassa, miten käännän pahan stressin jälleen hyväksi stressiksi, joka auttaa minua eteenpäin.

Tässä yksinkertaisia vinkkejä, joilla itse yritän taklata nykyään stressiä, uupumusta ja kaamosmasennustakin:

1. Mieti, mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei. Kirjaa ylös paperille 3 tärkeintä. Katso niitä aina välillä. (Itselläni on perinteinen kalenteri,  jonka väliin olen listani laittanut ja se löytyy aina kahden kuukauden päästä ja sitten siirrän sen taas siitä kahden kuukauden päähän!)

2. Hanki tietoa tulevasta, pidä kalenteri hallinnassa ja vaadi myös asiakkailta/läheisiltä aikataulujen pitämistä (JEP, ennakointi vähentää stressiä).

3. Opi kieltäytymään. Aina ei tarvitse tanssia toisten (=kaikkien) pillin mukaan.

4. Älä vaadi itseltäsi liikaa. Aseta tavoitteesi oikein.

5. Liiku: kävele, jumppaa, pelaa tai juokse! (Liikunnalla on tunnetusti stressiä vähentävä vaikutus.)


Liikunnasta olen tehnyt sellaisen havainnon, että pelkästään töihin tai kirjastoon käveleminenkin tuntuu hyvältä ja virkistävältä, kun vaihtaa matkanteon toiselle puolelle tietä tai kävelee normaalin koiranpissityslenkin toisin päin. Pieni muutos - yllättävän iso merkitys. Toimii minulle - ehkä sinullekin?

lauantai 5. marraskuuta 2016

VERKOSTOITUMINEN EI OLE HOTTIA, SE ON MUST

Kuka tahansa voi verkostoitua. Siihen vaaditaan vain, että olet valmis ja kiinnostunut tapaamaan uusia ihmisiä. LinkedIn viimeistelee yhteydet.

Kaikki meistä eivät ole yltiösosiaalisia, eikä tarvitse ollakaan. Sosiaalinen media mahdollistaa tänä päivänä paljon ja myös monenlaisia kohtaamisia. Itse olen huomannut, että paras kombo syntyy, kun tavattu ihminen liitetään omiin verkostoihin myös somessa, esimerkiksi LinkedInissä. Tämä varsinkin, jos kyse on työhön tai jonkin alan asiantuntijuuteen liittyvästä kontaktista. 

Ja mitä nopeammin tapaamisen jälkeen, sen parempi.

Käyntikortti on kiva, LinkedIn parempi

Itse olen aktiivinen liittämään ihmisiä LinkedIn-verkostooni. Puhelu, sähköpostiyhteys, messuilla tai tapahtumissa vaihdettu muutama sana, koulutustilaisuuden osallistuja: mikä tahansa kohtaaminen herättää minussa verkostoitujabongarin. 


Kuva löytyy Pinterestistäni
En silti kerää kontakteja määrän vuoksi. Myös ihminen ja hänen taustansa kiinnostavat minua. Toki myös se, voiko tämä ihminen olla minulle tai voinko minä olla hänelle jossain toisessa tilanteessa avuksi. Siksihän sitä verkostoidutaan, eikö?

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 
”Hei. Tapasimme joskus aloittavan yrittäjän verotustilaisuudessa. Toivottavasti yrityksesi on lähtenyt hyvin rullaamaan. Minulla olisi asiakas, joka kaipaisi verkkosivuilleen tekstisisältöä...”
 * * * * * * * * * * *  * * * * * * * * * * * 

Tuollainen sähköposti tulla tupsahti minulle hiljattain. Viestin lähettäjän nimi ei heti sanonut mitään, mutta muistin tämän ihmisen oikein hyvin. Istuimme kyseisessä verottajan tilaisuudessa vierekkän auditorion penkkirivillä ja vaihdoimme hyvät päivät lyhyesti esittäytyen. Kyselin häneltä itse tarkastikin hänen tekemisiään, sillä uunituoreena viestintäyrittäjänä graafisen alan osaaja, web-suunnittelija ja visualisti kiinnosti minua oman alihankintaverkostoni osana. Nähtävästi olin myös kertonut itsestäni riittävästi, koska hän osasi ottaa minuun yhteyttä – reilun kahden vuoden jälkeen. 

I'd like to add you...

Missä tahansa uuden tuttavuuden tapaakin, pidä hänestä kiinni. Liitä hänet rohkeasti itseesi somessa – olet sitten yrittäjä, asiantuntija, oman alasi ammattilainen ja ainakin, jos olet myyjä. Yllätä hänet positiviisesti kontaktoinnillasi.

Ja porkkanana koko hommassa: jonain päivänä saatat tarvita tuon tuttavasi osaamista, tietoja tai taitoja. Tai hän tarvitsee niitä sinulta. 


PS. Verkostoissa on voimaa, joten ollaan yhteyksissä. Ja jos tarvitse koulutusta LinkedInin hyödyntämisessä ja oman profiilin luonnissa - ilmoittelethan itsestäsi. Täällä ollaan.



keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

KUINKA PALJON TUNNETTA VOIKAAN LIITTYÄ LASITERASSIN HANKINTAA - OSA 3

Kun talon terassi on enemmän tuulitunneli kuin nautinnollinen ajanviettopaikka, on lasitus oiva apu. Tätä päätöstä pohdimme miehen kanssa 7 vuotta ja tänä kesänä nautimme vihdoin terassistamme niin kuin pitääkin. Älä sinä mieti turhaan näin kauan.

Vaikka terassin lasitusprojektiimme on mahtunut käsittämättömän paljon epäonnisia sattumia, terassi- sekä lasitoimittajan pieniä mokia, ylimääräisiä hidasteita ja välillä hammasten kiristystäkin, olen niin tyytyväinen lopputulokseen, että ihan hykertelen. On ihanaa syödä aamiaista terassilla (oli sitten arkiaamu tai viikonloppu), kattaa lapsille päiväruoka ”ulos” ja iltaisin istuskella miehen kanssa päivän kuulumisia vaihtaen takkatulesta samalla nauttien. Olemme nyt pari kuukautta oleilleet terassillamme enemmän kuin sisällä ja ainakin enemmän kuin terassillamme 7 vuoden aikana ikinä. Se kertoo ehkä jotain!


Myös nelijalkaiset perheenjäsennemme nauttivat uudesta!

Hinta tällaiselle yli 20 neliöiselle terasille ei ollut ihan pieni, mutta tässä kohdin totean, että kyse on ehdottomasti investoinnista – ei kustannuksesta. Sisustusintoilijana oli myös ihana miettiä ruokaryhmälle sijoittelua, mattoja lattialaattojen päälle, mukavaa sohvaa, joka sopisi niin vieraille kuin oman perheen löhöilyyn. Lasitettua terassia ei turhaan mainosteta lisähuoneeksi tai kesäolohuoneeksi. Se siitä väistämättä tulee.

Onko päälläni jokin "terassikirous"?

Koska projektiimme on liittynyt koko ajan jotain kommelluksia, ei sisustuskaan tietenkään mennyt kerralla putkeen. Olimme miehen kanssa sohvaostoksilla helatorstaina ja tyylikäs & makumme mukainen ulkosohva löytyikin. Se luvattiin meille noin viikon toimitusajalla. Samalla reissulla ostimme lisäksi uuden sohvan ja nojatuolit olohuoneeseen. Niiden toimitusaika olikin hieman pidempi: setti luvattiin toimittaa kotiimme elo-syyskuun vaihteessa.

No niin, ei ole ehkä kovin vaikea arvata? Kului viikko, kului toinen. Huokaisin ja soitin Kruunukalusteelle, josta sohva(t) oli ostettu. Tiedustelin puhelimeen vastanneelta myyjältä terassisohvan toimituksesta. Hän katsoi koneelta ja totesi: ”Juu, nyt näyttää siltä, että teille on myyty ei-oota. Tai siis ostamaanne ulkosohvaa ei ole varastossa. Niitä tulee parin viikon päästä lisää.” Varastolta/kuljetusliikkestä ei myöskään oltu kontaktoitu meitä siksi, että meillehän oli tulossa toinenkin sohva sitten syksymmällä - niin toisivat sitten samalla. 


Jaa. Joltain oli jäänyt lukulasit otsalle, kun toimitusrivejä luki. En oikeasti olisi kyllä ostanut sohvaa helatorstaina eli hyvissä ajoin toukokuussa, jos sen toimitus olisi vasta kesän jälkeen. Siinä sitä T A A S oltiin. Olin jo tottunut odottelemaan ihan kaikkea mahdollista terassiimme liittyen, mutta kieltämättä tuli mieleen, että miten meillä voi olla näin käsittämättömästi vastoinkäymisiä?

Nyt saatamme tämän tarinan kuitenkin päätökseen. Siestalta tulevat tosin vielä tekemään pari pientä viimeistelyä ja varmistusmittaamaan, että takan yläpuolella oleva lasi on todellakin aktiivipinnoitettu, kuten tilattu oli. Sateella muut lasit puhdistuvat todella hienosti, mutta se ei. Epäilemme, että lasitoimittajalla on jäänyt pinnoitus tekemättä, kun lasi piti tehdä uudelleen. Ensimmäisessä kun ei ollut takan piipulle läpivientiä. Mutta siis! En epäröi suositella Siestan terasseja muillekin. Tuote on upea & toimii!






















Kuvia ja tunnelmia terassiltamme voit katsoa myös Pinterestistäni!

Löydät tämän terassitarinamme aiemmat osat täältä: osa 1 (marraskuu 2015) ja osa 2 (kesäkuu 2016)



maanantai 20. kesäkuuta 2016

VOIKO YRITYS PITÄÄ KESÄLLÄ LOMAA SOMESTA?

Teen muutamille asiakkailleni kuukausittain sosiaalisen median sisältöjä. Näin lomien kynnyksellä olen kysynyt yhteyshenkilöiltäni, haluavatko he pitää somessa pientä taukoa heinäkuun yli. ”Voidaanko me”, on ollut yleinen vastakysymys.

Kesä tai loma yleisestikin on oivaa aikaa testata, mitä tapahtuu, jos sosiaalisesta mediasta on hetken poissa. Moni kokeilee juuri kesäkuukausina henkilökohtaista some-paastoa, jolloin arjen tekemisiä ja hienoja huippukokemuksia ei jaetakaan omille verkostoille, vaan hetkiä eletään livenä niin kuin ne ovat. Ilman kommentteja ja peukutuksia muilta. (Tämä voi olla muuten yllättävän vaikeaa ja kertoo jonkinasteisen riippuvuussuhteen olemassaolosta!)

Asiakkaideni kysymys siitä, voiko yritys toimia samoin - pitää lomaa somessa/somesta - on ehdottoman aiheellinen. Kysymys on sekä kustannuksista, sisällöistä että ajankäytöstä. Ja brändistä.

Ihan suoraviivaista vastausta ei taida olla, vaan päätös on asioiden summa (nuo ylläolevat). Omalla kokemuksellani totean myös, että some-lomailuun vaikuttaa myös se, onko yrityksen bisnes (tuote tai palvelu) B2B-kärjellä vai suoraan kuluttajiin kohdistuvaa.

Mutkia suoriksi oikoen vastaan asiakkaani kysymykseen seuraavasti:

KYLLÄ, pitäisin lomaa ilman tunnontuskia, jos liiketoimintani on yritykseltä yrityksille (ja olen pienehkö yritys), koska...

  • pieni breikki sosiaalisen median up-to-date -päivityksissä antaa lomafiiliksen niin some-vastuulliselle kuin seuraajalle
  • ei ole pakko keksimällä keksiä ajastettavia päivityksiä, jos kesällä firmassa ei mitään tapahdu
  • ja jos tapahtuisi jotain ikävää tai erityisen hienoa juuri heinäkuussa, voivat ajastetut päivitykset tuntua korneilta siinä kohdin, kun pistetään peliin taas h-hetken kuulumisia
  • on mukavaa toivottaa hyvää kesää esimerkiksi Twitterissä, Facebookissa tai Instagramissa ja samalla infota, miten organisaatio mahdollisesti päivystää tai hoitaa asiakaspalvelua kesäaikana. Samalla on hyvä kertoa, milloin somessa taas kuuluillaan lomien jälkeen.
  • vaikka lomanviettoviesti olisi laitettu someen, voi aina tilanteen vaatiessa tai niin haluttaessa silti päivittää uusimpia kuulumisia
  • saadaan kustannussäästöjä, varsinkin jos sisällöt tulevat ulkopuoliselta tekijältä :D

EI, en pitäisi some-lomaa, jos olen iso yritys, jossa tapahtuu kesälläkin paljon ja erityisesti, jos toiminta on kuluttajille suunnatuissa tuotteissa ja palveluissa... 

  • lomalla ihmisillä on aikaa surffailla ja jos tuotetta tarvitsee ympäri vuoden tai hankinta ei ole sidoksissa vuodenaikaan, on some-läsnäolo kesälläkin silloin asiakaspalvelua
  • kesällä some-päivitykset voivat olla joka tapauksessa rennompia, sillä some-kansakin on silloin rennompaa
  • kuluttajat haluavat tietoa, ideoita ja sisältöjä oli loma tai ei, varsinkin jo tuote tai palvelu on heille ajankohtaista
  • brändejä rakastetaan kautta vuoden, niistä halutaan kuulla ja sitoutuneet haluavat olla sitoutuneita lomallakin
  • kuluttaja kuluttaa lomallakin - yleensä vielä vähän enemmän kuin arkena. Somessa on helppo vinkata, mitä lomalainen saattaisi tarvita.

Mutta, somessa kaikki on juuri niin ketterää tai strategista kuin organisaatio haluaa. Lähtökohtana on luonnollisestikin yrittää ymmärtää, mitä asiakas haluaa.

Ja päädyt sitten "Kyllä" tai "Ei" -päätökseen, muista nauttia kesästä. Ja jos jälkeenpäin tulee sanomista, niin muista kommentit  hyvissä ajoin ennen ensi kesää ja tee päinvastoin kuin tänä kesänä.